Punertaa
elokuu 28, 2008 at 5:44 ip | In luonto | 3 CommentsTags: luonto
marjat pihlajain… Jos vanha ennustus paikkansa pitää, ensi talvena ei tule ihan metrittäin lunta.
Toinen luontokuva teemana “jotain rajaa sentään”. Pulut tien toisella laidalla ruokailemassa ja varis toisella. Molemmat kuvat on otettu omasta ikkunasta, kun en viitsinyt ulos mennä.
Syksy tulee väkisin, vaikka kesääkään ei oikein kunnolla ollut. Marjastuskausi alkoi jo aika päiviä sitten. Meillä täällä pohjoisessa ollaan vadelmissa ja mustikoissa menossa. Puolukoita näkyy tulevan vähänlaisesti, niin kuin muitakin marjoja; viinimarjojakin tuli niin vähän, että en muista milloin olisi ollut niin huono sato. Käsityöt ovat edelleen korissa odottamassa parempia aikoja.
Myrsky
elokuu 19, 2008 at 10:56 ap | In luonto | 1 CommentTags: luonto
Oli synkkä ja syksyinen yö…. tekisi mieli kirjoittaa. Oikeasti oli elokuinen päivä:
Järvellä myrskysi ja pauhasi, mutta mökin terassilla oli lokoisat oltavat: ei itikoita, leuto tuuli vilvoitti ihanasti.. Oli nääs lämmin päivä, aurinkokin pilkahteli vähän väliä. Päivälenkillä tuli hiki, vaikka vain löntysteltiin hiljalleen.
Koira istui terassilla tuntikausia tuijottamassa järvelle. Mitä lie miettinyt? ei näy lintuja, ei veneitä, vain isoja aaltoja! kahlaamisestakaan ei tullut mitään, kun aallot “hyökkäsivät” koko ajan päälle….
Sääennustus oli ihan kohdillaan: ukkosti (vähän), sateli silloin tällöin, aurinko paistoi, lämmintä lähes 20 astetta, yöllä viileämpää ja myrskyistä tuulta sisävesillä!
Käsitöitä en ole tehnyt, ei ollut edes mukana, odotellaan syksyä, jospa sitten taas…
Elokuu
elokuu 5, 2008 at 11:49 ap | In luonto, yleinen | Leave a CommentTags: luonto, yleinen
alkoi ja ilmoja on piisannut edelleen…. Siis kylmää, koleaa ja sateista.
Heinäkuun lopussa oli lämmintä ja me pyyhälsimme kiireesti mökkeilemään itä-Suomeen. Aurinko paistoi, linnut lauloi, järvi kimmelsi…. Oli oikein rentouttavaa pari päivää. Sitten nousi pilviä taivaalle, maisema pimeni. Alkoi tulla isoja vesipisaroita, rakeita… ukkonen jyrisi, salamoi. Kunnon ukkosmyrsky pyyhkäisi yli, pyörähti takaisin ja sama uudelleen. Koira ei onneksi pelkää ukkosta, joten me sitten koko lauma kömmimme sänkyyn katselemaan komeaa salamointia. Mitään vahinkoja ei tullut siellä päin, puutkin pysyivät pystyssä. Pieneksi ihminen tuntee itsensä, kun luonto näyttää voimansa.
Oltiin lähdössä pois mökiltä ja kannettiin tavaroita autoon. Tämä perhonen oli mennyt piiloon meidän auton oven rivan alle. Siinä se nukkui, minä hätistin pois. Se oli siirtynyt vain alas maahan ja ihan auton pyörän viereen! Onneksi huomasin , siirsin perhosen puun rungolle lepäilemään ja siihen se jäi…
Kotonakin oli satanut ja pari pionin kukkaan katkennut:
Piipa
Bloggaa WordPress.comissa. | Theme: Pool by Borja Fernandez.
Entries and comments feeds.
